Kiekon lentoradasta

PuTi:n vallitseva kiekonvalintaideologia

Pussin Tiristäjien frisbeegolfjaoksen pelimentaliteettia ja kiekonvalintapreferenssejä kuvastaa hyvin ryhmämme sisällä ilmenevä ”Muscle bro’s” -kerhon ihannointi. Kovin jätkä on se, jolla on isoin kiekko kädessä – eikös pisimmälle lennä se kiekko, jossa nopeuden kohdalla lukee suurin lukema? Muutenkin välimallin kiekot ovat pelissä vain tiellä ja vievät turhaa tilaa kiekkokassiin hyvin mahtuvilta eväiltä! Putterinkin kanssa on ollut vähän niin ja näin – draiveri kun tuntuu uppoavan melkein yrittämättäkin ensimmäisellä sisään.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on pohdiskella, millä kriteereillä meidän tulisi uusia kiekkoja peliimme hankkia. Toivottavasti asioiden kirjoittaminen auki auttaa meitä malttamaan mielemme kiekkokaupassa ja täten investoimaan rahamme pelin kannalta parhaisiin ratkaisuihin.

Pohdiskellaan tässä kirjoituksessa kahta kiekon lentorataan vaikuttavaa faktoria, kiekon ilmanopeutta sekä spinniä. Jätetään vielä tässä vaiheessa muut lentorataan vaikuttavat tekijät, kuten nose angle ja hyzer/anhyzer anglet, pois ja keskitytään aivan yksinkertaisiin asioihin.

Kiekon ilmanopeus

Kuten termin nimikin antaa ymmärtää, kiekon ilmanopeus tarkoittaa kiekon nopeutta suhteessa ilmaan, jossa se kohti koria matkaa tekee. Toisin kuin PuTi:lainen keskimäärin, kiekko ei osaa arvioida kuinka nopeasti se matkaa taittaa maahan nähden. Kiekon ilmanopeus heiton jälkeen onkin [kiekon lähtönopeus] + [tuulennopeus], jos määritellään vastatuuli positiiviseksi ja myötätuuli vastaavasti negatiiviseksi.

Riippumatta meidän aikaisemmista erilaisista näkemyksistä ilmanopeuden vaikutuksesta kiekon lentorataan, sen dynamiikka on seuraavanlainen.

”Mitä suurempi kiekon ilmanopeus,
sitä vahvemmin kiekko pyrkii kääntymään yli.”

Tästä johtuu esimerkiksi se, että vastatuuleen heitetty oikeakätinen rystyheitto tuppaa kääntymään oikealle yli herkemmin kuin tyynellä heitetty vastaava heitto samalla kiekolla. Vastaavasti myötätuuleen heitetty heitto ei meinaa tehdä haluttua ”ässää”, joka tyynellä heitetty heitto samalla kiekolla olisi tehnyt.

Mitenkäs ne kiekkojen nopeusmerkinnät tähän sitten suhtautuvat? Isojen poikien mukaan, ja vastoin meidän uskomuksiamme, tuon maagisen numeron merkitys ei ole vain kuinka nopeasti kiekko suhteessa muihin kiekkoihin nähden ilmassa etenee. Jos tämä olisi ainut sen vaikuttava seikka, miksi kukaan oikeastaan niitä hitaampia hommaisi? Samoihin isoihin poikiin viitaten tuota maagista lukua tulisikin tulkita seuraavasti.

”Mitä isompi on kiekon nopeusluokka,
sitä kovempaa sitä tulee kyetä heittämään,
jotta se lentäisi sille tarkoitetulla tavalla”

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että minun kädellä heitettäessä 13 nopeusluokan kiekkoa, tekee kiekko temppunsa vain nopeammin ja feidaa näin ollen myös aikaisemmin jättäen kiekon todellisuudella lyhemmälle kuin esimerkiksi 10 nopeusluokan kiekko.

Todellisuudessa meidän tulisi siis treenata tekniikkaamme ja parantaa lähtönopeutta, jos haluaisimme heittää nopeampia kiekkoja niin kuin niiden on tarkoitus lentää. Minun tekniikallani varmaan suurin sallittu nopeusluokka liikkuu oikeasti tuolla 10 kieppeillä, ei siellä 13:ssa.

Heitän tähän väliin ajatuksen kiekkovalinnasta vastatuulessa. Olemme aina ajatelleet, että vastatuuleen pitää heittää vakaampaa kiekkoa tuon yli kippaamisen välttämiseksi. Pohjaten edellä olevaan pohdiskeluun, olisiko sittenkin oikea valinta valita vain nopeamman nopeusluokan kiekko?

Spinni

Spinnin vaikutus kiekon lentorataan on hyvin yksiselitteinen. Lyhyesti sanottuna se on seuraava.

”Spinni vakauttaa kiekon lentoa”

Tämä tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että mitä suurempi spinni, sitä enemmän se pyrkii vastustamaan muutosta kiekon kulmassa (hyzer/anhyzer –suunnassa). Suorassa heitossa (ei hyzer-kulmaa), tämä tarkoittaa siis hitaampia muutoksia kiekon kulmassa – hitaampaa turnia ja hitaampaa feidiä. Hitaan tilalla voidaan käyttää tässä tapauksessa myös sanaa ”myöhempi”. Kovemman spinnin ansiosta kiekko pysyy siis paremmin optimaalisessa lentoasennossa, mikä mahdollistaa pidemmän heiton.

Jos spinniä ajatellaan hyzer ja anhyzer -heitoissa, olisi vaikutus seuraavanlainen. Anhyzer heitossa suurempi spinni mahdollistaisi pidemmän annukkakaaren, kun spinni vastustaa voimaa, joka pyrkii aiheuttamaan feidin. Vastaavasti hyzerheitossa, kiekko pyrkii feidaamaan, mutta spinni jarruttaa kulman muutosta mahdollistaen siis suuremman hyzerkaaren. Tiivistettynä siis:

”Spinni ei pyri kääntämään kiekkoa mihinkään suuntaan.
Sitä vastoin spinni vastustaa käännöksiä”

Seuraava youtube-video gyroskoopista havainnollistaa spinnin vaikutusta frisbeegolfheitossa. Toimintaperiaate on täysin sama.

Spinniä olisi hyvä opetella saamaan kiekkoon, sillä tuloksena saisimme myös vakaampaa peliä vähän epävakaisemmissa olosuhteissakin.

Loppusanat

Toivottavasti nämä havainnot auttavat itse kutakin löytämään itselleen parhaimmat kiekot tämänhetkiseen peliin.

Kiekkovalintojen lisäksi meidän on alettava kehittämään tekniikkaamme, jotta saisimme nuo isot kiekot joskus käyttöön ja myös pitkät annukat luonnistumaan. Isot pojat sanovat, että putterilla oppii oikean draivaustekniikan parhaiten, sillä se ei anna tekniikkavirheitä anteeksi. Ehdotankin, että tekniikankehitysmielessä pelaamme keväämmällä joitakin puhtaita putterikierroksia.