Ajatusten virtaa

En ole koskaan pitänyt kirjoittamisesta eikä äidinkielen opettajatkaan ole pitäneet minun kirjoituksista. Blogin kirjoittamisessa tätä tunnetta ei synny. Blogin kirjoittaminen on vähän kuin heittäytyminen kaveriporukassa. Ystävien keskellä useimmat tapahtumat ovat omalla mukavuusalueella ja sellaistenkin asioiden tekeminen, mikä tuntemattoman yleisön edessä tuntuisi mahdottomalle, on helppoa tässä porukassa.

Tämä oli nyt se filosofinen ja ajatuksia nostattava osio, jonka jälkeen miettii ainoastaan, että miten tämä nyt liittyi mihinkään vai onko se vain pohjustus tälle ikuiselle häviämiselle, jota tässä yritetään nyt epätoivoisesti selitellä.

Olihan taas kokemus. On se mahtava laji, joka antaa niin paljon niin hienoja kokemuksia. Tänään mahtavimmat kokemukset tarjosi Ykä 17. väylälle aiheuttaen n. 2,5 sekunnin ajaksi suuren kipinän toivosta, että päästäisiin saunaan ja juhlimaan. Ykä yleensä analysoi heittojensa voimaa prosenttiluvuilla. Jos tänään Ykä olisi heitettänyt 80,5%:lla 80%:n sijaan, ei tätä blogitekstiä kirjotettaisi nyt. Todennäköisesti blogi olisi aikaa sitten täyttynyt toinen toistaan hauskemmista kuvista ja videonpätkistä. Tämän hetken odottelua jatketaan.

\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/\/ <- Punainen lanka

On ihana nähdä, että blogi on saavuttanut jo monet. Seuraava toive onkin, että TE lukijat kommentoisitte näitä merkintöjä tai kirjoittaisitte omia tekstejä teidän tunnelmista ja tilanteista.

Tavoitteena tällä blogilla on, että se arki ei koittaisikaan huomenna.