Kauan sitten, susikoira Roin ollessa vielä nuori lukiolaispoika, hän asusteli Helsingissä, maineikkaassa Munkkiniemen kaupunginosassa. Susikoira Roi jakoi suuren asunnon kolmen charmantin kämppiksen kanssa.
Roilla oli tapana kuljeskella kotona huonosti istuva puvuntakki sekä ylhäältä leveät ja alhaalta pillit housut yllään – kuin Timo Soini konsanaan. Tälle perussuomalaiselle kostyymille tavattiin naureskella usein Munkan yhteisissä illanistujaisissa.
Kun susikoira Roin lukio-opinnot alkoivat olla loppusuoralla ja kalenterit käännettiin abikevääseen, alettiin Munkan kommuunissa pohtia Roille asua penkkaripäivään. Erilaisia vaihtoehtoja puntaroitiin ja lopulta Roi valitsi mursupuvun.
Penkkaripäivä koitti ja Roi veti mursunaamarin päähänsä. Perussuomalaisten jäsenkirja povitaskussaan mursuhahmo astui helmikuiselle Munkkiniemen puistotielle, otti suuntiman kohti lukiotaan ja siellä odottavia penkkarirekkoja.
Munkan kämppikset tulivat puolenpäivän aikoihin keskustaan seuraamaan penkkariajeluita. Joku siinä ohimennen, mielestään nokkelasti ja erittäin kaukaa hakien tokaisi, että harva mursupukuinen penkkaroi niin kuin persupukuinen munkka-Roi.
