perjantai 8. huhtikuuta 2011
Jottei muutkaan lajit painuisi unholaan
keskiviikko 6. huhtikuuta 2011
The Memorial Trophy
Herrasmiehiä on vielä olemassa!
Päivällä on puhelin pirissyt tiuhaan tahtiin - on kaupattu niin sähköä kuin lehtiäkin. Äsken puhelin pirahti taas uhkaavasti soimaan ja soittajana, kas kummaa, unknown contact. Aikaisemmista puheluista poiketen soittajapään herrasmies esitteli itsensä reippaasti omalla nimellään, eikä puhunut bonuksista, joita voisin käyttää tilatakseni ”ilmaisen” Aku Ankan vuosikerran - maksaahan ei tarvitsisi muuta kuin hallinnointipalkkiot 150€. Nopean esittelyn jälkeen puhelimessa ollut herrasmies tiedusteli, josko minulta olisi kateissa keltainen Distance Driver. Tämä herrasmies todella tiesi kuinka herättää mielenkiintoni! Diskuteerasimme nopeasti kiekon löytöpaikan sekä sen, että hän jättäisi kiekon kahvion pahvilaatikkoon, jota niin usein olemme pläränneet - ensikerralla siellä odottaa mieluinen yllätys!
Vaikka puhelimessa kovasti tätä herrasmiestä, Asko Salmista, kiittelinkin, haluaisin antaa hänelle julkisen tunnustuksen näin suurta suosiota keränneen blogimme kautta. Käytän tilaisuuden vielä hyväksi mainostamalla Askon yritystoimintaa, vaikka blogimme ei normaalisti mainoksia sisältöönsä hyväksykään.
http://merkkari.net/
maanantai 4. huhtikuuta 2011
Viikkokisat viikolla 14
Meikussa uusi ennätys
Meilahden uusi rataennätys: -6. Birdiet väylille 2, 5, 8, 12, 13 ja 16. Ei bogeja.
Oma pelini on parantunut huomattavasti, eikä pääkään pettänyt missään vaiheessa. Parantuneen pelin salaisuuksia ovat kämmenen hallinnan kehittyminen (Groovella), lähestymiset Makolla sekä itsevarmemmaksi muuttunut puttipeli. Ennätyskierroksella sattui virheitä, mutta ei kertaakaan peräkkäin. Lisäksi huomattavan hyvää säkää oli muutamaan kertaan :).
Häviäjän postaus


sunnuntai 3. huhtikuuta 2011
Viikon 12 viikkokisojen pesupaikkaspekuloinnit
Pahoittelen, että teksti viikon 12 viikkokisoista julkaistaan vasta reilu viikko hienon tapahtuman jälkeen. Nettiyhteydet Otaniemessä ovat hitaimmasta päästä ja teksti saavutti blogin vasta tässä vaiheessa.
Viikolla 12 osanottajia Pussin Tiristäjien kisoissa oli huimat kaksi kappaletta: toiminnanjohtaja ja pääsihteeri. Mahtavan auringonpaisteen ja hankikantosten saattelemana Meilahti oli varattu vain meidän käyttöömme. Jonojen puutteen vuoksi innostuimme kiertämään kotikenttämme kahteen otteeseen.
Blogin kirjoitusvastuusta sovimme ensimmäisen kierroksen jälkeen, jolloin toiminnanjohtajalla oli vahva näkemys, että toinen kierros ratkaisee kirjoitusvastuun (toiminnanjohtajan tulos ensimmäiseltä kierrokselta oli 9 heittoa huonompi kuin pääsihteerin). Pääsihteerin kannalta neuvottelutilanne oli vaikea, sillä kusi oli noussut pahasti hattuun ensimmäisellä kierroksella ja toisen kierroksen voitto näytti täten varmemmpaakin varmemmalta! Mikäs siinä sitten, toinen kierros ratkaiskoon!
Toinen kierros tuli pelattua sitten armottomassa ”sumussa”, enkä siitä juuri mitään muista. Toiminnanjohtaja voitti kirjanpitomme mukaan tuloksella -2, kun pääsihteeri sijoittui toiseksi tuloksella 0 (kokonaistulokset: pääsihteeri -4, toiminnanjohtaja +3).
Muutoin kierroksen teemana oli toiminnanjohtajan kauden pelastaminen: Aikaisemmin toiminnanjohtajan suusta kuultuna hänen kautensa oli pilalla, sillä ykköskiekko , Katana, katosi aikaisemmin kaudella. Loppukausi on kuitenkin pelastettu, sillä sumun keskeltä pääsihteeri onnistui röntgenkatsellaan löytämään ko. kiekon kuudennen väylän alkupuoliskolta.
Viikon 12 kisan opetus jäsenistölle on seuraava:
Nöyryyttä ei pidä ikinä unohtaa ja sopimusneuvotteluissa pitää olla tiukkana!