Susikoira Roin joulunpyhät olivat kuluneet perheen kanssa yhdessäolon merkeissä. Marsipaanista muovaillut Jeesus-lapset olivat huvittaneet Roin sukua koko talvisen ja lumisen joulun. Tapaninpäivänä koko perhe istui metsämökkinsä hämärissä pelaamassa lautapelejä. Juuri nyt pelattiin Susikoira Roin ehdotonta suosikkia jatsia, sillä hän, tunnetusti näppäränä tassuistaan, oli lyömättömän kova nopanheittäjä. Ei ollut tavatonta Roin pisteet lähentelivät maksimia.
Tuvan lämmössä ja muorin lihapatojen ääressä maalliset murheet unohtuivat. Nopat kolisivat pöydällä ja iloinen naurunremakka täytti huoneen tuon tuosta. Roin isä lisäsi puita takkaan ja huomasi klapien olevan loppumaan päin. Hän oli arvioinut joulun takkapuutarpeen väärin, sillä liiterikin ammotti tyhjyyttään. "Kukas kävisi tekemässä lisää polttopuita?" isä-Roi kysyi. Susikoira Roi oli juuri heittovuorossa, mutta hän huikkasi hoitavansa homman oman vuoronsa jälkeen.
Jälleen yhden kutosjatsin heitettyään Susikoira Roi vetäisi kettuturkin yllensä, nappasi kaksipuoleisen kirveen porstuan seinustalta ja nelisti metsään. Roi löysi nopeasti polttopuuksi soveltuvan kelohongan, jonka hän ensin kaatoi tapparallaan, sitten pilkkoi polttopuiksi ja lopuksi kantoi aimo satsin klapeja sisään tupaan takan vierustalle.
Jatsipelin heittokierros oli juuri parahiksi ehtinyt kiertää pöydän ja Susikoira Roi pääsi suoraan puunhakureissultaan heittovuoroon, hän heitti pienen suoran. Roin sukkelaa suoriutumista takkapuutehtävästä ihmeteltiin kovasti ja koko suku totesi yhteen ääneen: "Harva nopsana tapparoi, niin kuin Tapsana noppa-Roi."
keskiviikko 26. joulukuuta 2012
maanantai 24. joulukuuta 2012
Susikoira Roin Jouluaatto
Oli joulukuu herran vuonna 2009 ja helsinkiläinen rap-yhtye julkaisi YouTube-videopalvelussa sittemmin järisyttävän suosion ja suorastaan kulttimaineen saavuttaneen "SMC Hoodrats" -musiikkivideonsa. Erityisesti eräs voimasanojakin sisältävä lausahdus levisi tuon ajan kaupunkilaisnuorison keskuudessa huomattavan laajaan käyttöön. Tarina lausahduksen takana on kuitenkin monelle tuikituntematon.
Kävi nimittäin niin, että syksyllä 2009 Susikoira Roi oli skeittaamassa Kontulan ostarilla ja törmäsi siellä lajitoveriinsa, jota kaduilla Erä-Koiraksi kutsuttiin. Ensisilmäyksellä nämä nelijalkaiset eivät toisistaan liiemmin välittäneet ja heidän välilleen yltyikin melkoinen skeittibattle. Susikoira Roi vanhana tekijänä näytti, miten kickflip kätsätään ja tailslide laitetaan nätisti curbiin. Erä-Koira ei voinut kuin ihmetellä ja lopulta taipua tunnustamaan tappionsa. Erä-Koira oli reilu ja rehti mies, niinpä hän nappasi dekkinsä kainaloon ja heitti Roille yläfemmat. Kämmenten läsähtäessä katu-uskottavaan tervehdykseen Erä-Koira totesi: "Sä oot ihan vitun jeppe." Tällä varsin yleisellä koirannimellä hän viittasi tietysti Roin eläinlajiin, mutta skeittilautojen kolistessa heidän ympärillään moni kuuli tuon lausahduksen hieman väärin. Myöhemmin tuosta väärinkuullusta lyriikasta kehittyi Erä-Koiran erehtymätön tavaramerkki.
Joulun lähestyessä ja lumen peittäessä kaupungin vaaleaan vaippaansa Roi vaihtoi skeittilaudan laskettelusuksiin ja paineli lähimäkeen. On sanomattakin selvää, että Roi oli suvereeni myös lumella ja omisti pian kaikki pääkaupunkiseudun rinteet ja mäet. Eräänä hämärtyvänä iltapäivänä innosta piukea Roi tyri kuitenkin hyppynsä Kivelän kaupunkistreetillä ja rikkoi ainoan suksiparinsa peruuttamattomasti. Tätä laskua Roi jäi katkerasti harmittelemaan, sillä elämä skeitti- ja suksipummina oli kuluttanut pankkitilin lähes nolliin, eikä uusiin varusteisiin ollut varaa.
Niin saapui jouluaatto ja myös Susikoira Roin kotona keräännyttiin perheen ja suvun voimin joulunviettoon. Varsinainen ylpeyden aihe oli perheen pienimpien päiväkodissa askartelema jouluseimi, tai pikemminkin sarja seimiä, jotka kuvasivat kristinuskon vapahtajan elämän ensivaiheita. Ainoa pulma oli se, että päiväkodin tädit olivat tehneet laskemissaan virheen, eikä Roin sisaruksille ollut riittänyt kipsiä enää siinä vaiheessa, kun seimiin olisi pitänyt valaa itse Jeesus-lapset. Kiperä pulma tosiaan, tuumi Roi, mutta ei lannistunut.
Kuten hyvin tiedetään, Roi on kätevä käsistään ja tänäkin vuonna hän oli leipaissut tuhdin satsin kotitekoista marsipaania. Valmiin taikinan hän oli muotoillut herkullisiksi marsipaaniomenoiksi, -enkeleiksi sekä -porsaiksi. Juuri marsipaanipossuista Roi sai loistavan ideansa. Muutamalla pienellä muutoksella niistä saisi oivat korvikkeet seimistä puuttuvalle messiashahmolle. Susikoira Roi kävi tuumasta toimeen muun perheen kummastellessa ympärillä, mitä se Roi taas oli saanut päähänsä.
Eipä aikaakaan, kun Roi oli askarrellut marsipaanista hämmästyttävän yhdennäköiset Joulun lapset ja hoivaavin tassuin asettteli ne paikalleen sisartensa valmistamiin seimiin. "Hurraa Roi, joulu on pelastettu!", ilakoivat muut. Kenenkään huomaamatta isä-Roi kantoi tuvan nurkkaan pitkän, erehdyttävästi laskettelusuksia muistuttavan lahjapaketin ja myhäili itsekseen. Erityisesti nyt Roin suorittaman urotyön jälkeen isästä tuntui hyvältä, että hän oli hoksannut alkutalven välinerikon ja päättänyt korjata asian näin joululahjan muodossa.
Mutta voi sitä naurun remakkaa, kun koko suku huomasi lähes yhtäaikaa, että Roi oli unohtanut jouluseimen uusille hahmoille sian saparot! Hysteerisen kikatuksen laannuttua yhteistuumin päätettiin, että saparot saisivat jäädä. Niistä tämä joulu todella muistettaisiin. Ja näin kävi, että edelleen, kun Susikoira Roin perhe ja suku kokoontuu yhdessä joulunviettoon, jossain vaiheessa aattoiltaa joku toteaa, että harva Jeesukset saparoi niin kuin saa sukset jepa-Roi!
Kävi nimittäin niin, että syksyllä 2009 Susikoira Roi oli skeittaamassa Kontulan ostarilla ja törmäsi siellä lajitoveriinsa, jota kaduilla Erä-Koiraksi kutsuttiin. Ensisilmäyksellä nämä nelijalkaiset eivät toisistaan liiemmin välittäneet ja heidän välilleen yltyikin melkoinen skeittibattle. Susikoira Roi vanhana tekijänä näytti, miten kickflip kätsätään ja tailslide laitetaan nätisti curbiin. Erä-Koira ei voinut kuin ihmetellä ja lopulta taipua tunnustamaan tappionsa. Erä-Koira oli reilu ja rehti mies, niinpä hän nappasi dekkinsä kainaloon ja heitti Roille yläfemmat. Kämmenten läsähtäessä katu-uskottavaan tervehdykseen Erä-Koira totesi: "Sä oot ihan vitun jeppe." Tällä varsin yleisellä koirannimellä hän viittasi tietysti Roin eläinlajiin, mutta skeittilautojen kolistessa heidän ympärillään moni kuuli tuon lausahduksen hieman väärin. Myöhemmin tuosta väärinkuullusta lyriikasta kehittyi Erä-Koiran erehtymätön tavaramerkki.
Joulun lähestyessä ja lumen peittäessä kaupungin vaaleaan vaippaansa Roi vaihtoi skeittilaudan laskettelusuksiin ja paineli lähimäkeen. On sanomattakin selvää, että Roi oli suvereeni myös lumella ja omisti pian kaikki pääkaupunkiseudun rinteet ja mäet. Eräänä hämärtyvänä iltapäivänä innosta piukea Roi tyri kuitenkin hyppynsä Kivelän kaupunkistreetillä ja rikkoi ainoan suksiparinsa peruuttamattomasti. Tätä laskua Roi jäi katkerasti harmittelemaan, sillä elämä skeitti- ja suksipummina oli kuluttanut pankkitilin lähes nolliin, eikä uusiin varusteisiin ollut varaa.
Niin saapui jouluaatto ja myös Susikoira Roin kotona keräännyttiin perheen ja suvun voimin joulunviettoon. Varsinainen ylpeyden aihe oli perheen pienimpien päiväkodissa askartelema jouluseimi, tai pikemminkin sarja seimiä, jotka kuvasivat kristinuskon vapahtajan elämän ensivaiheita. Ainoa pulma oli se, että päiväkodin tädit olivat tehneet laskemissaan virheen, eikä Roin sisaruksille ollut riittänyt kipsiä enää siinä vaiheessa, kun seimiin olisi pitänyt valaa itse Jeesus-lapset. Kiperä pulma tosiaan, tuumi Roi, mutta ei lannistunut.
Kuten hyvin tiedetään, Roi on kätevä käsistään ja tänäkin vuonna hän oli leipaissut tuhdin satsin kotitekoista marsipaania. Valmiin taikinan hän oli muotoillut herkullisiksi marsipaaniomenoiksi, -enkeleiksi sekä -porsaiksi. Juuri marsipaanipossuista Roi sai loistavan ideansa. Muutamalla pienellä muutoksella niistä saisi oivat korvikkeet seimistä puuttuvalle messiashahmolle. Susikoira Roi kävi tuumasta toimeen muun perheen kummastellessa ympärillä, mitä se Roi taas oli saanut päähänsä.
Eipä aikaakaan, kun Roi oli askarrellut marsipaanista hämmästyttävän yhdennäköiset Joulun lapset ja hoivaavin tassuin asettteli ne paikalleen sisartensa valmistamiin seimiin. "Hurraa Roi, joulu on pelastettu!", ilakoivat muut. Kenenkään huomaamatta isä-Roi kantoi tuvan nurkkaan pitkän, erehdyttävästi laskettelusuksia muistuttavan lahjapaketin ja myhäili itsekseen. Erityisesti nyt Roin suorittaman urotyön jälkeen isästä tuntui hyvältä, että hän oli hoksannut alkutalven välinerikon ja päättänyt korjata asian näin joululahjan muodossa.
Mutta voi sitä naurun remakkaa, kun koko suku huomasi lähes yhtäaikaa, että Roi oli unohtanut jouluseimen uusille hahmoille sian saparot! Hysteerisen kikatuksen laannuttua yhteistuumin päätettiin, että saparot saisivat jäädä. Niistä tämä joulu todella muistettaisiin. Ja näin kävi, että edelleen, kun Susikoira Roin perhe ja suku kokoontuu yhdessä joulunviettoon, jossain vaiheessa aattoiltaa joku toteaa, että harva Jeesukset saparoi niin kuin saa sukset jepa-Roi!
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
23. luukku, toinen osa
Tapahtui vuosia sitten...
Ystävämme Susikoira Roi oli päättänyt, että hänestä tulee suurmies. Ei mennyt aikaakaan kuin Eppu Salminen toivotteli Susikoira Roin tervetulleeksi Ennätystehtaaseen. Susikoira Roi oli päättänyt yrittää kolanjuonnin maailmanennätystä. Pari lasillita meni kevyesti alas, mutta kuten maratoonilla myös kolanjuonnissa tulee seinä vastaan. Kola oli yksinkertaisesti liian hapokasta ja ennätysyritys jäi torsoksi. Susikoira Roi pettyi suoritukseensa.
Susikoira Roi päätti jättää kolanjuonnin, mutta tavoitettaan hän ei kuitenkaan hyljännyt. Hän oli kuullut ystävältään nousevasta lajista nimeltään frisbeegolf, jossa menestyminen olisi huomattavasti helpompaa ja gloria taattua. Seuraavalla viikolla Susikoira Roi lähtikin ystävänsä kanssa frisbeegolfkentälle. Pelit sujuivat hänen ystävällään ja Susikoira Roilla mainiosti, kunnes he tulivat 9. väylälle. Yhdeksännen väylän heittopaikalla oli todella paljon lunta ja jäätä. Onneksi Susikoira Roin ystävä oli varustautunut tähän ottamalla rautakangen mukaan. Kesti tovin, kunnes Susikoira Roi ja hänen ystävänsä olivat saaneet hakattua jään pois, ja heittopaikka oli heittokunnossa. Susikoira Roin ystävä heitti ensiksi luotisuoran heiton korin juurelle. Tämän jälkeen oli Susikoira Roin vuoro. Kiekko lähti kauniisti halkomaan ilmaa, kunnes tuuli nappasi siihen ja vei kiekon toiselle väylälle. Tästä Susikoira Roi raivostui äärimilleen, otti rautakangen maasta ja heitti sen. Kanki lensi suoraan koriin.
Vielä nykyäänkin kuullaan frisbeegolfkentillä puhuttavan seuraavaa: "Harva kangella holaroi niin kuin hangella Kola-Roi
Ystävämme Susikoira Roi oli päättänyt, että hänestä tulee suurmies. Ei mennyt aikaakaan kuin Eppu Salminen toivotteli Susikoira Roin tervetulleeksi Ennätystehtaaseen. Susikoira Roi oli päättänyt yrittää kolanjuonnin maailmanennätystä. Pari lasillita meni kevyesti alas, mutta kuten maratoonilla myös kolanjuonnissa tulee seinä vastaan. Kola oli yksinkertaisesti liian hapokasta ja ennätysyritys jäi torsoksi. Susikoira Roi pettyi suoritukseensa.
Susikoira Roi päätti jättää kolanjuonnin, mutta tavoitettaan hän ei kuitenkaan hyljännyt. Hän oli kuullut ystävältään nousevasta lajista nimeltään frisbeegolf, jossa menestyminen olisi huomattavasti helpompaa ja gloria taattua. Seuraavalla viikolla Susikoira Roi lähtikin ystävänsä kanssa frisbeegolfkentälle. Pelit sujuivat hänen ystävällään ja Susikoira Roilla mainiosti, kunnes he tulivat 9. väylälle. Yhdeksännen väylän heittopaikalla oli todella paljon lunta ja jäätä. Onneksi Susikoira Roin ystävä oli varustautunut tähän ottamalla rautakangen mukaan. Kesti tovin, kunnes Susikoira Roi ja hänen ystävänsä olivat saaneet hakattua jään pois, ja heittopaikka oli heittokunnossa. Susikoira Roin ystävä heitti ensiksi luotisuoran heiton korin juurelle. Tämän jälkeen oli Susikoira Roin vuoro. Kiekko lähti kauniisti halkomaan ilmaa, kunnes tuuli nappasi siihen ja vei kiekon toiselle väylälle. Tästä Susikoira Roi raivostui äärimilleen, otti rautakangen maasta ja heitti sen. Kanki lensi suoraan koriin.
Vielä nykyäänkin kuullaan frisbeegolfkentillä puhuttavan seuraavaa: "Harva kangella holaroi niin kuin hangella Kola-Roi
23. luukku
Rakas päiväkirja
Kerroin taannoin hyvälle ystävälleni sekä kaimalleni Joonakselle harrastavani aktiivisesti rekisteripeliä. "Siinä touhussa on kyllä aikamoinen pula-ajan meininki", totesi Joonas. Myöhemmin kerroin niinikään hyvälle ystävälleni Anssille keksiväni lämpimikseni Susikoira Roi -vitsejä. "Rekisteripeli ja Susikoira Roi -vitsit", kiteytti Anssi. Totta lienee, että mediaseksikkäämpiä harrastuksia ovat mm. jalkapallo ja kitaransoitto, mutta kyky viihdyttää itseään näillä sangen älyvapailla ajanvietteillä kertoo ihmisestä mielestäni enemmän kuin CV-harrastukset "urheilu ja musiikki."
Olin palaamassa tänään kuuden jälkeen viimeistä kertaa tänä vuonna töistä kotiin vieno, lauritähkämäinen hymy suupielessäni. Fiilistelin kotona odottavaa päivällistä, rauhallista ja tunnelmallista joululomaa, talvisen kaunista Jyväskylää. Pysähdyin punaisiin valoihin viimeisessä risteyksessä ennen kotitielle kääntymistä. Katseeni osui refleksinomaisesti edellä ajavan Mersun rekisterikilpeen: ROI-987. Naurahdin, ja samalla hetkellä valot vaihtuivat vihreäksi.
Silloin tajusin, että oikeastaan koko minuuteni, kaikki se mitä olen, kulminoitui tuohon rekisterikilpeen. Rekisterikilpien bongailu, Susikoira Roi -vitsit, syntymävuoteni, mieltymys omaa autoani tyylikkäämpiin menopeleihin. Kuvahan se oli saatava. Nauroin ääneen koko ajan, kun ajoin yli kilometrin väärään suuntaan kuuttakymppiä aivan liian lähellä edellä ajavaa autoa lama-ajan kännykkäkamerallani kuvia räpsien. Lopputuloksena on tämä Seiskan juorusivujen julkkisbongauskuvan tasoinen otos, josta välittyy lähinnä hyvä yritys.
Kuvasta juohtui mieleen yksi aikaa sitten keksimäni vitsi, joka liittyi Susikoira Roin sota-ajan kokemuksiin, mutta joka googlettamalla paljastuikin jo keksityksi: harva Mersun kolaroi niin kuin korsun mela Roi.
Hyvää aatonaattoa <3
Kerroin taannoin hyvälle ystävälleni sekä kaimalleni Joonakselle harrastavani aktiivisesti rekisteripeliä. "Siinä touhussa on kyllä aikamoinen pula-ajan meininki", totesi Joonas. Myöhemmin kerroin niinikään hyvälle ystävälleni Anssille keksiväni lämpimikseni Susikoira Roi -vitsejä. "Rekisteripeli ja Susikoira Roi -vitsit", kiteytti Anssi. Totta lienee, että mediaseksikkäämpiä harrastuksia ovat mm. jalkapallo ja kitaransoitto, mutta kyky viihdyttää itseään näillä sangen älyvapailla ajanvietteillä kertoo ihmisestä mielestäni enemmän kuin CV-harrastukset "urheilu ja musiikki."
Olin palaamassa tänään kuuden jälkeen viimeistä kertaa tänä vuonna töistä kotiin vieno, lauritähkämäinen hymy suupielessäni. Fiilistelin kotona odottavaa päivällistä, rauhallista ja tunnelmallista joululomaa, talvisen kaunista Jyväskylää. Pysähdyin punaisiin valoihin viimeisessä risteyksessä ennen kotitielle kääntymistä. Katseeni osui refleksinomaisesti edellä ajavan Mersun rekisterikilpeen: ROI-987. Naurahdin, ja samalla hetkellä valot vaihtuivat vihreäksi.
Silloin tajusin, että oikeastaan koko minuuteni, kaikki se mitä olen, kulminoitui tuohon rekisterikilpeen. Rekisterikilpien bongailu, Susikoira Roi -vitsit, syntymävuoteni, mieltymys omaa autoani tyylikkäämpiin menopeleihin. Kuvahan se oli saatava. Nauroin ääneen koko ajan, kun ajoin yli kilometrin väärään suuntaan kuuttakymppiä aivan liian lähellä edellä ajavaa autoa lama-ajan kännykkäkamerallani kuvia räpsien. Lopputuloksena on tämä Seiskan juorusivujen julkkisbongauskuvan tasoinen otos, josta välittyy lähinnä hyvä yritys.
Kuvasta juohtui mieleen yksi aikaa sitten keksimäni vitsi, joka liittyi Susikoira Roin sota-ajan kokemuksiin, mutta joka googlettamalla paljastuikin jo keksityksi: harva Mersun kolaroi niin kuin korsun mela Roi.
Hyvää aatonaattoa <3
lauantai 22. joulukuuta 2012
22. luukku: Susikoira Roi Japanissa
Tänään töissä limppariosastoa järjestellessäni mieleeni tuli jälleen tarina Susikoira Roin reissuilta.
Erään kerran hyvin kauan sitten Lähi-Idän alueella vieraillessaan Susikoira Roi sattui paikalle eräisiin häihin, joissa viini virtasi ja soitto soi. Isäntäväki huomasi kauhukseen jossain vaiheessa, että oli käymässä nolo homma ja juomat olivat loppumassa. Onneksi vieraana oli myös eräs partasuinen nuorimies naapurikaupungista, joka käden käänteessä muutti kellarivarastossa olleiden vesiastioiden sisällön viiniksi. Tätä ihmettä äimisteltiin ja jutut lähtivät leviämään ympäri maailmaa, taidettiinpa siitä kirjoittaa johonkin kirjaankin.
Vierestä toimitusta seurannut Susikoira Roi halusi ehdottomasti oppia tämän taidon, jolla juoman voi muuttaa toiseksi. Roi lyöttäytyi muutamaksi viikoksi tätä ihmeentekijää seuranneeseen kahdentoista miehen porukkaan, kunnes oli oppinut juomien muuttamisen taidon.
Nyt tuulet olivat kuljettaneet Susikoira Roin Japaniin. Hiukan härskinä ja jossain määrin häiriintyneenä kaverina Roi suuntasi Nousevaan auringon maahan lähinnä paikallisten naisten takia. Eivät naiset ihmisinä kiinnostaneet, vaan Susikoira Roi oli erityisesti mieltynyt näiden takamuksiin. Hän tykkäsi katsella, haistella ja joskus jopa kosketella niitä. Japanissahan kaikki outoudet ovat normaaleja eikä mitään perversioita tarvitse hävetä, joten Susikoira Roi sai toimia ja toteuttaa itseään varsin avoimesti.
Erään kerran Susikoira Roi oli kutsuttu naapurin lapsen kymmenvuotispäiville. Tarjolla oli wagasheja ja mocheja, mukissa tietysti limpparia kunnon lastenkutsujen tyyliin. Susikoira Roi söi kohteliaasti kolajuomaa siemaillen, mutta varsinainen syy synttäreille osallistumiselle oli tietysti naapurin rouvan hyvin muodostunut peppu. Sitä katsellessa aikakin tuntui pysähtyvän. Susikoira Roin ajatukset harhailivat lapsuuden syntymäpäiviin, jolloin oli tapana tehdä eri limppareista sekoituksia ja maistella näitä erikoisia koktaileja. Hän halusi opettaa tavan myös japanilaisille ystävilleen. Hän kysyi, mahtoiko tarjolla olla muutakin kuin Pepsiä. Ei kuulemma ollut. Hetken aikaa Roi harmitteli tilannetta, mutta muisti sitten kauan aikaa sitten oppimansa taidon, jolla juoma kuin juoma muutetaan toiseksi.
Susikoira Roi otti pullollisen Pepsiä, sulki silmänsä ja muutti pullon sisällön appelsiinilimonadiksi. Synttärivieraat olivat hämmästyneitä, mutta halusivat tietysti maistaa tätä erikoista juomaa. Limpparisekoitukset nostivat kestit aivan uudelle tasolle. Kaiken kruunuksi päivänsankarin äiti antoi Roille pitkän halauksen, ja koirasankarimme puristi tätä hellästi takapuolesta ikäänkuin salaa. Kotiin kävellessään Roi myhäili itsekseen: "Harva Pepsin jaffaroi niin kuin japsin peffa -Roi."
Erään kerran hyvin kauan sitten Lähi-Idän alueella vieraillessaan Susikoira Roi sattui paikalle eräisiin häihin, joissa viini virtasi ja soitto soi. Isäntäväki huomasi kauhukseen jossain vaiheessa, että oli käymässä nolo homma ja juomat olivat loppumassa. Onneksi vieraana oli myös eräs partasuinen nuorimies naapurikaupungista, joka käden käänteessä muutti kellarivarastossa olleiden vesiastioiden sisällön viiniksi. Tätä ihmettä äimisteltiin ja jutut lähtivät leviämään ympäri maailmaa, taidettiinpa siitä kirjoittaa johonkin kirjaankin.
Vierestä toimitusta seurannut Susikoira Roi halusi ehdottomasti oppia tämän taidon, jolla juoman voi muuttaa toiseksi. Roi lyöttäytyi muutamaksi viikoksi tätä ihmeentekijää seuranneeseen kahdentoista miehen porukkaan, kunnes oli oppinut juomien muuttamisen taidon.
Nyt tuulet olivat kuljettaneet Susikoira Roin Japaniin. Hiukan härskinä ja jossain määrin häiriintyneenä kaverina Roi suuntasi Nousevaan auringon maahan lähinnä paikallisten naisten takia. Eivät naiset ihmisinä kiinnostaneet, vaan Susikoira Roi oli erityisesti mieltynyt näiden takamuksiin. Hän tykkäsi katsella, haistella ja joskus jopa kosketella niitä. Japanissahan kaikki outoudet ovat normaaleja eikä mitään perversioita tarvitse hävetä, joten Susikoira Roi sai toimia ja toteuttaa itseään varsin avoimesti.
Erään kerran Susikoira Roi oli kutsuttu naapurin lapsen kymmenvuotispäiville. Tarjolla oli wagasheja ja mocheja, mukissa tietysti limpparia kunnon lastenkutsujen tyyliin. Susikoira Roi söi kohteliaasti kolajuomaa siemaillen, mutta varsinainen syy synttäreille osallistumiselle oli tietysti naapurin rouvan hyvin muodostunut peppu. Sitä katsellessa aikakin tuntui pysähtyvän. Susikoira Roin ajatukset harhailivat lapsuuden syntymäpäiviin, jolloin oli tapana tehdä eri limppareista sekoituksia ja maistella näitä erikoisia koktaileja. Hän halusi opettaa tavan myös japanilaisille ystävilleen. Hän kysyi, mahtoiko tarjolla olla muutakin kuin Pepsiä. Ei kuulemma ollut. Hetken aikaa Roi harmitteli tilannetta, mutta muisti sitten kauan aikaa sitten oppimansa taidon, jolla juoma kuin juoma muutetaan toiseksi.
Susikoira Roi otti pullollisen Pepsiä, sulki silmänsä ja muutti pullon sisällön appelsiinilimonadiksi. Synttärivieraat olivat hämmästyneitä, mutta halusivat tietysti maistaa tätä erikoista juomaa. Limpparisekoitukset nostivat kestit aivan uudelle tasolle. Kaiken kruunuksi päivänsankarin äiti antoi Roille pitkän halauksen, ja koirasankarimme puristi tätä hellästi takapuolesta ikäänkuin salaa. Kotiin kävellessään Roi myhäili itsekseen: "Harva Pepsin jaffaroi niin kuin japsin peffa -Roi."
perjantai 21. joulukuuta 2012
21 ½. luukku
Tulevan Maya-intiaanien ennustaman maailmanlopun alla myös Susikoira Roi pohti kuumeisesti, miten viimeiset päivänsä viettäisi. Roita oli aina vetänyt puoleensa maallisen mammonan havittelu ja niinpä hän päättikin toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa ja ruveta - kyllä vain - sikafarmariksi. Koska esiapokalyptisessa ilmapiirissä oli niin sanottua hällä-väliä-mentaliteettia, päätti Roi iskeä kovin epätodennäköiseen, mutta parhaassa tapauksessa erittäin tuotteliaaseen markkina-alueeseen: Ankkalinnaan.
Ensitöikseen Roi hankki itselleen omakotitalon rauhalliselta Paratiisitieltä. Muuttokuormaa purkaessaan hän huomasi naapurin pihassa tutun punaisen Dudge-runkoisen avoauton ja päätti mennä tervehtimään julkisuudessakin silloin tällöin vilahtelevaa naapuriaan. Etuovella häntä tervehti kuitenkin kärttyinen naapuri seiloripuvussaan. "Sinäkö olet sitten tullut Tepoksi Tepon paikalle?" Susikoira Roi oli lievästikin ilmaistuna hieman hämmentynyt ensitapaamisesta uuden naapurinsa kanssa. Matkalla takaisin omalle pihalleen hän pysähtyi vielä ihastelemaan tuota punaista avoautoa ja sen uniikkia rekisterikilpeä 313.
Eipä aikaakaan, kun Susikoira Roin sikafarmaribisnes oli ottanut merikotkan siivet alleen ja kauppa kävi kuumana. Roi oli hiljalleen haalinut yksinoikeudet lähes kaikkien lähitienoon markettien lihatiskien toimituksille ja kärräsi avolava-autollaan, jota pick-upiksikin kutsutaan, päivittäin sylttyä, potkaa ja mitä mehukkainta sisäfilettä ankkalinnalaisten suureksi iloksi. Takaisin ajaessaan hänellä oli usein kyydissä sika poikineen lihotettavaksi farmilla. Mutta naapuri se vain pysyi kärttyisenä ja vihamielisenä. "Ei tainnut olla lämpimät välit tämän Tepon kanssa", Roi tuumi itsekseen.
Sitten koitti Roin bisneksen kannalta turbulenttinen päivä, jolloin verotarkastaja vieraili Roin farmilla. Tarkastaja löysi huomautettavaa yhdestä jos toisestakin taloudelnpidollisesta seikasta ja antoi Roille varoituksen. Roin oli toimitettava koko kirjanpito kaikkine liitteineen Verovirastoon yhden vaivaisen viikon kuluessa tai muuten hän menettäisi kaikki oikeutensa liiketoiminnan harjoittamiseen ja sikafarmi haettaisiin konkurssiin. Roi tuskastui silminnähden.
Käydessään läpi kirjanpitoaan Roi huomasi, että tarkastaja oli kuin olikin täysin oikeassa. Talouslaskelmat ja veroilmoitukset eivät kestäneet alkuunkaan päivänvaloa. Roin olo kävi yhä tukalammaksi ja kravattikin, jonka Roi oli yhdessä thaimaalaisen mittatilauspuvun kanssa ostanut nousukaudellaan, sai väistyä kaulasta. Hetken pohdittuaan Roi teki päätöksensä. Hän hävittäisi kaiken, siis aivan kaiken aineiston, mikä sikafarmin pyörittämisestä oli dokumentoitu ja katoaisi kuin tuhka tuuleen. Ikinä enää ei hän astuisi jalallaan Ankkalinnan kaduille.
Roi kävi kiireesti toimeen ja haki sekatavarakaupasta paperisilppurin. Hän karautti farmilleen ja lastasi kaikki paperit ja mapit avolava-autonsa kyytiin. Niitä kertyikin sievoinen pino. Kotipihalla Roi kaasutti suoraan autotalliin, sulki oven perässään ja antoi mappi-öön laulaa.
Moraalisesti hyväksyttävää tai ei, mutta nopealla ja häikäilemättömällä päätöksellään Roi pelasti karvaisen nahkansa ja pääsi pakenemaan Ankkalinnan Veroviraston velkojia. Naapurinsakin hän jätti hyvästelemättä, tokkopa ehti koskaan tälle edes kunnolla esittäytymään. Niinpä Paratiisitiellä tavataankin nykyään sanoa, että harva tukalasti silppuroi niin kuin sikalasti-Tulppu-Roi.
.JPG)
torstai 20. joulukuuta 2012
20. luukku: Pesäpallokenttä millin tarkkuudella
Jo pitkään PuTin blogi on saavuttanut medianäkyvyyttä tarjoamalla valistuneen arvauksen pesäpallokentän pituudesta. Näin joulukalenterin loppusuoralla tarjoamme lukijoillemme täyden tietopaketin pesäpallokentän mitoista. Tässä teille pesäpallokentän pituus, leveys yms. mitat millin tarkkuudella!
tiistai 18. joulukuuta 2012
19. luukku
Kuten hyvin tiedetään, Susikoira Roi ei nuoruudessaan ollut yhtä rauhallinen tapaus kuin myöhemmin elämänsä vakaina ja rakkauden täyteisinä vuosina. Noina kultaisina nuoruusvuosina Roi iski suoraan naiskoirien sydämeen kovien urheilusuoritusten kautta.
Monia lajeja Roi kokeili pärjäten mainiosti kaikissa, mutta oli yksi laji, jonka koen nyt mainitsemisen arvoiseksi, nimittäin temppupyöräily. Roi eteni nopeasti debyyttivuotenaan maailmanluokan pyöräilijäksi ja hänet valittiin Suomen edustajana universumin ykköskilpailuihin, Amerikan Yhdysvaltojen X-Gameseihin.
Roi kipparoi höyrylaivalla uudelle mantereelle Las Vegasiin, jonne olivat kokoontuneet kaikki maailman parhaat pyöräilijät sekä katsomon puolella maailman kauneimmat missit. Roi pääsi tyttöjen parissa nopeasti hauskan ja huolehtivan uroksen maineeseen ja tytöt olivatkin alituiseen viheltelemässä Roin temppuilulle katsomon eturivissä.
Kisat etenivät Roin osalta kuin rullaten välierävaiheeseen. Järjestäjät olivat tehneet kilpailijoille yllätyksen ja järjestäneet kaikki katsomon kauneimmat naiset erikoistehtävään: Viimeisen hyppyrin ilmalento veisi kilpailijat pitkän tasanteen yli ja tasanteen päällä kaunistelisivat missit suuren maailman tapaan paljas pylly kilpailijoita kohti ojennettuna.
Roi lähti itsevarmana taistoon ja ylivertaisine kinttuineen polkikin ensimmäisten kaarteiden aikana muista kilpakarjuista karkuun. Välierän voitto vaikutti ennen loppusuoraa jo niin itsestään selvältä, että Roi itsekin tajusi sen. Tieto, että perussuoritus viimeisellä hyppyrillä veisi suomalaisen uroksen vääjäämättä kohti finaalia ja maamme urheiluhistorian korkeinta saavutusta suorastaan jähmetti tutun Susikoiramme. Tämä henkinen jähmettyminen yhdessä edessä siintävän peppurivistön kanssa sai Roin unohtamaan yhden ainoan ratkaisevan polkaisun ennen viimeistä hyppyriä.
Roi lensi hyppyrin nokalta ilmaan, näki peppujen vilahtavan alla ja tiesi elävänsä koiran elämän hienointa mahdollista hetkeä. Ilo loppui kuitenkin lyhyeen, kun Roin vauhti loppui juuri ratkaisevalla hetkellä. Roin ilmalento ei yltänyt alastuloon asti, vaan hän pamahti eturengas edellä päin viimeisen missin paljasta takapuolta. Loppukilpailu jäi tällä kertaa haaveeksi, mutta onneksi missi selvisi pelkällä säikähdyksellä. Tästä ikimuistoisesta äksidentistä puhutaan edelleen Yhdysvaltain pyöräily- ja missipiireissä: "Harva anaalin fillaroi, niin kuin finaalin alla Roi".
Monia lajeja Roi kokeili pärjäten mainiosti kaikissa, mutta oli yksi laji, jonka koen nyt mainitsemisen arvoiseksi, nimittäin temppupyöräily. Roi eteni nopeasti debyyttivuotenaan maailmanluokan pyöräilijäksi ja hänet valittiin Suomen edustajana universumin ykköskilpailuihin, Amerikan Yhdysvaltojen X-Gameseihin.
Roi kipparoi höyrylaivalla uudelle mantereelle Las Vegasiin, jonne olivat kokoontuneet kaikki maailman parhaat pyöräilijät sekä katsomon puolella maailman kauneimmat missit. Roi pääsi tyttöjen parissa nopeasti hauskan ja huolehtivan uroksen maineeseen ja tytöt olivatkin alituiseen viheltelemässä Roin temppuilulle katsomon eturivissä.
Kisat etenivät Roin osalta kuin rullaten välierävaiheeseen. Järjestäjät olivat tehneet kilpailijoille yllätyksen ja järjestäneet kaikki katsomon kauneimmat naiset erikoistehtävään: Viimeisen hyppyrin ilmalento veisi kilpailijat pitkän tasanteen yli ja tasanteen päällä kaunistelisivat missit suuren maailman tapaan paljas pylly kilpailijoita kohti ojennettuna.
Roi lähti itsevarmana taistoon ja ylivertaisine kinttuineen polkikin ensimmäisten kaarteiden aikana muista kilpakarjuista karkuun. Välierän voitto vaikutti ennen loppusuoraa jo niin itsestään selvältä, että Roi itsekin tajusi sen. Tieto, että perussuoritus viimeisellä hyppyrillä veisi suomalaisen uroksen vääjäämättä kohti finaalia ja maamme urheiluhistorian korkeinta saavutusta suorastaan jähmetti tutun Susikoiramme. Tämä henkinen jähmettyminen yhdessä edessä siintävän peppurivistön kanssa sai Roin unohtamaan yhden ainoan ratkaisevan polkaisun ennen viimeistä hyppyriä.
Roi lensi hyppyrin nokalta ilmaan, näki peppujen vilahtavan alla ja tiesi elävänsä koiran elämän hienointa mahdollista hetkeä. Ilo loppui kuitenkin lyhyeen, kun Roin vauhti loppui juuri ratkaisevalla hetkellä. Roin ilmalento ei yltänyt alastuloon asti, vaan hän pamahti eturengas edellä päin viimeisen missin paljasta takapuolta. Loppukilpailu jäi tällä kertaa haaveeksi, mutta onneksi missi selvisi pelkällä säikähdyksellä. Tästä ikimuistoisesta äksidentistä puhutaan edelleen Yhdysvaltain pyöräily- ja missipiireissä: "Harva anaalin fillaroi, niin kuin finaalin alla Roi".
18. luukku
18. luukku ja kohtalo!
Tänä kauniina päivänä kohtalo tuli peliin, kun etsin taas rekisterikilpeä nro. 18. Lounaalta saapuessani tällainen yksilö oli parkkeeranut itsensä aivan Munkan palatsin läheisyyteen ja joulukalenterin päivän luukku oli sinetöity.
Olo kuin lottovoittajalla!
Tänä kauniina päivänä kohtalo tuli peliin, kun etsin taas rekisterikilpeä nro. 18. Lounaalta saapuessani tällainen yksilö oli parkkeeranut itsensä aivan Munkan palatsin läheisyyteen ja joulukalenterin päivän luukku oli sinetöity.
Olo kuin lottovoittajalla!
maanantai 17. joulukuuta 2012
17. luukku
Pussin Tiristäjien tietojen mukaan Susikoira Roi -vitsit ovat tämän hetken kuumin puheenaihe, kun jouluun on enää viikko aikaa. Tässä erään unettoman yön tarina viime viikolta:
Susikoira Roi työskenteli parisen vuotta sitten Vaasassa terveyskeskuslääkärinä. Eräänä tammikuisena iltana Roin puhelin soi. "Hello, this is mister Tamminen calling. Great to fucking talk to you." Toden totta – langan toisessa päässä oli itse Aurinkokuningas Juhani Tamminen, joka toimi tuolloin Vaasan Sportin päävalmentajana. Tami oli kuormittavan työnsä seurauksena huomannut muutoksia terveydessään, ja hän pyysi Susikoira Roilta henkilökohtaista apua ongelmiinsa. Stressin oireet olivat kovat, työperäinen uupumus vaivasi ja sänkykamarin puolellakin oli hankaluuksia, mikä erityisesti rassasi macho-imagostaan tunnettua Tammista.
Susikoira Roi näki heti ongelman ytimeen: kaikkien patoutuneiden ongelmien syynä oli huono mieskunto. Roi kirjoitti Tamille välittömästi pitkän sairausloman, jotta vaivaa päästiin hoitamaan määrätietoisesti. Erektiohäiriöistä johtuvaa työuupumusta parannettiin luonnonmenetelmin, vierihoidolla, homeopatialla ja hypnoosilla. Prosessi oli pitkä, mutta tulokset olivat loistavia. Tamminen on taas elämänsä kunnossa ja hän valmentaa jälleen uutta Mestis-joukkuetta kohti liigatasoa. Vielä tänäkin päivänä Aurinkokuningas muistelee lämmöllä parantajaansa: "Harva Tammista terkkaroi niin kuin temmistä tarkka Roi."
Susikoira Roi työskenteli parisen vuotta sitten Vaasassa terveyskeskuslääkärinä. Eräänä tammikuisena iltana Roin puhelin soi. "Hello, this is mister Tamminen calling. Great to fucking talk to you." Toden totta – langan toisessa päässä oli itse Aurinkokuningas Juhani Tamminen, joka toimi tuolloin Vaasan Sportin päävalmentajana. Tami oli kuormittavan työnsä seurauksena huomannut muutoksia terveydessään, ja hän pyysi Susikoira Roilta henkilökohtaista apua ongelmiinsa. Stressin oireet olivat kovat, työperäinen uupumus vaivasi ja sänkykamarin puolellakin oli hankaluuksia, mikä erityisesti rassasi macho-imagostaan tunnettua Tammista.
Susikoira Roi näki heti ongelman ytimeen: kaikkien patoutuneiden ongelmien syynä oli huono mieskunto. Roi kirjoitti Tamille välittömästi pitkän sairausloman, jotta vaivaa päästiin hoitamaan määrätietoisesti. Erektiohäiriöistä johtuvaa työuupumusta parannettiin luonnonmenetelmin, vierihoidolla, homeopatialla ja hypnoosilla. Prosessi oli pitkä, mutta tulokset olivat loistavia. Tamminen on taas elämänsä kunnossa ja hän valmentaa jälleen uutta Mestis-joukkuetta kohti liigatasoa. Vielä tänäkin päivänä Aurinkokuningas muistelee lämmöllä parantajaansa: "Harva Tammista terkkaroi niin kuin temmistä tarkka Roi."
lauantai 15. joulukuuta 2012
15. luukku
Viime yönä pidettiin PuTin perinteiset hankisekauinnin seuranmestaruuskilpailut.
Lajin kulku on seuraava:
1. Kuperkeikalla lumihankeen
2. Selkäuintiosuus
3. Rintauintiosuus
4. Perhosuintiosuus
5. Vapaauintiosuus
Voittaja ratkaistaan tietysti semifinaalien ja finaalien kautta. Semifinaaleihin hakeutuivat jäsenet Hämppis, Ykä ja Heikki. Tästä porukasta finaaliin selvisivät Hämppis ja Ykä, johon villeillä kortiella liittyivät myös Pesonen ja Pyry. Kisassahan vain ja ainoastaan tyyli ratkaisee. Ikävä kyllä tuomaristo ei saapunut koskaan paikalle ja täten kuvamateriaalikaan ei ole saatavilla. Ratkaisu jäänee siten myöhemmälle...
Kiitos ja anteeksi! Tänään myös pelataan frisbeegolfia. Silkkaa juhlaa tämä elämä.
-mj
torstai 13. joulukuuta 2012
13. luukku
Lucianpäivän kunniaksi sivistystä ja korkeakulttuuria! Kone kiinni asiallisiin kaiuttimiin ja naatiskelemaan. On muuten yksi hienoimmista kuulemistani klassisen musiikin teoksista pitkään aikaan.
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
121212. luukku
Tänään on horologisesti historiallinen ja melko varmasti meidän maallisen vaelluksemme viimeinen suuren numerosarjan päivä. Onnea siis siitä kaikille! Tunsitteko tekin klo 12:12:12, kuinka humahdus kävi lävitsenne ja mielenne täyttyi positiivisista ajatuksista?
maanantai 10. joulukuuta 2012
torstai 6. joulukuuta 2012
6. luukku
Hyvää itsenäisyyspäivää! Ensi viikolla luvassa jääkiekonpelauskilpailut Venäjällä. Kuudennen luukun takaa löytyy kalustovertailua talvisodan hengessä.
Suomen joukkue Moskovan turnaukseen:
Maalivahdit:
Ari Ahonen, Metallurg Magnitogorsk (KHL)
Joni Ortio, HIFK
Ari Ahonen, Metallurg Magnitogorsk (KHL)
Joni Ortio, HIFK
(Isäm maan) Puollustajat:
Teemu Eronen, Jokerit
Lasse Kukkonen, Rögle BK (SWE)
Teemu Laakso, Severstal Tsherepovets (KHL)
Sami Lepistö, Lokomotiv Jaroslavl (KHL)
Ilari Melart, HIFK
Mikko Mäenpää, TsSKA Moskova (KHL)
Kristian Näkyvä, JYP
Atte Ohtamaa, Kärpät
Teemu Eronen, Jokerit
Lasse Kukkonen, Rögle BK (SWE)
Teemu Laakso, Severstal Tsherepovets (KHL)
Sami Lepistö, Lokomotiv Jaroslavl (KHL)
Ilari Melart, HIFK
Mikko Mäenpää, TsSKA Moskova (KHL)
Kristian Näkyvä, JYP
Atte Ohtamaa, Kärpät
Hyökkääjät:
Juhamatti Aaltonen, Rögle BK (SWE)
Jonas Enlund, Sibir Novosibirsk (KHL)
Tommi Huhtala, Blues
Tuomas Kiiskinen, Donbass Donetsk (KHL)
Ville Koho, SaiPa
Kristian Kuusela, Blues
Toni Kähkönen, Kärpät
Miika Lahti, JYP
Jori Lehterä, Sibir Novosibirsk (KHL)
Oskar Osala, Neftehimik Nizhnekamsk (KHL)
Antti Pihlström, Salavat Julajev Ufa (KHL)
Teemu Ramstedt, Blues
Jere Sallinen, HPK
Juhamatti Aaltonen, Rögle BK (SWE)
Jonas Enlund, Sibir Novosibirsk (KHL)
Tommi Huhtala, Blues
Tuomas Kiiskinen, Donbass Donetsk (KHL)
Ville Koho, SaiPa
Kristian Kuusela, Blues
Toni Kähkönen, Kärpät
Miika Lahti, JYP
Jori Lehterä, Sibir Novosibirsk (KHL)
Oskar Osala, Neftehimik Nizhnekamsk (KHL)
Antti Pihlström, Salavat Julajev Ufa (KHL)
Teemu Ramstedt, Blues
Jere Sallinen, HPK
Venäjän joukkue Moskovan turnaukseen:
Maalivahdit:
Konstantin Barulin, Ak Bars
Ilja Bryzgalov, TsSKA (Philadelphia)
Vasili Koshetshkin, Severstal
Konstantin Barulin, Ak Bars
Ilja Bryzgalov, TsSKA (Philadelphia)
Vasili Koshetshkin, Severstal
Puolustajat:
Anton Belov, Omsk
Jevgeni Birjukov, Metallurg Magnitogorsk
Denis Denisov, TsSKA
Aleksei Jemelin, Ak Bars (Montreal)
Jevgeni Medvedev, Ak Bars
Konstantin Kornejev, Ak Bars
Ilja Nikulin, Ak Bars
Jakov Rylov, TsSKA
Jevgeni Rjasenski, TsSKA
Fedor Tjutin, Atlant (Columbus)
Anton Belov, Omsk
Jevgeni Birjukov, Metallurg Magnitogorsk
Denis Denisov, TsSKA
Aleksei Jemelin, Ak Bars (Montreal)
Jevgeni Medvedev, Ak Bars
Konstantin Kornejev, Ak Bars
Ilja Nikulin, Ak Bars
Jakov Rylov, TsSKA
Jevgeni Rjasenski, TsSKA
Fedor Tjutin, Atlant (Columbus)
Hyökkääjät:
Artjom Anisimov, Lokomotiv (Columbus)
Jegor Averin, Lokomotiv
Jevgeni Dadonov, Donbass
Pavel Datsjuk, TsSKA (Detroit)
Nikolai Zherdev, Atlant
Dimitri Kazionov, Metallurg Magnitogorsk
Ilja Kovaltshuk, SKA (New Jersey)
Nikolai Kulemin, Metallurg Magnitogorsk (Toronto)
Jevgeni Malkin, Metallurg Magnitogorsk (Pittsburgh)
Sergei Mozjakin, Metallurg Magnitogorsk
Aleksandr Ovetshkin, Dynamo Moskova (Washington)
Aleksandr Perezhogin, Omsk
Sergei Plotnikov, Lokomotiv
Aleksandr Popov, Omsk
Aleksandr Radulov, TsSKA
Aleksei Terestshenko, Ak Bars
Vadim Shipatshev, Severstal
Sergei Shirokov, TsSKA
Artjom Anisimov, Lokomotiv (Columbus)
Jegor Averin, Lokomotiv
Jevgeni Dadonov, Donbass
Pavel Datsjuk, TsSKA (Detroit)
Nikolai Zherdev, Atlant
Dimitri Kazionov, Metallurg Magnitogorsk
Ilja Kovaltshuk, SKA (New Jersey)
Nikolai Kulemin, Metallurg Magnitogorsk (Toronto)
Jevgeni Malkin, Metallurg Magnitogorsk (Pittsburgh)
Sergei Mozjakin, Metallurg Magnitogorsk
Aleksandr Ovetshkin, Dynamo Moskova (Washington)
Aleksandr Perezhogin, Omsk
Sergei Plotnikov, Lokomotiv
Aleksandr Popov, Omsk
Aleksandr Radulov, TsSKA
Aleksei Terestshenko, Ak Bars
Vadim Shipatshev, Severstal
Sergei Shirokov, TsSKA
Kaatuuko meidän pelillä?
maanantai 3. joulukuuta 2012
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
lauantai 1. joulukuuta 2012
Talvikauden avaus
Huomenna Meilahdessa PuTi:n virallinen Frisbeegolffin talvikauden avaustapahtuma. Mukaan lämmintä vaatetta, aimo annos Joulumieltä ja lämmintä juotavaa!
Tarkasta aikataulusta spekuloitanee ahkerasti tänään eri medioissa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)