Susikoira Roin Jouluaatto

Oli joulukuu herran vuonna 2009 ja helsinkiläinen rap-yhtye julkaisi YouTube-videopalvelussa sittemmin järisyttävän suosion ja suorastaan kulttimaineen saavuttaneen "SMC Hoodrats" -musiikkivideonsa. Erityisesti eräs voimasanojakin sisältävä lausahdus levisi tuon ajan kaupunkilaisnuorison keskuudessa huomattavan laajaan käyttöön. Tarina lausahduksen takana on kuitenkin monelle tuikituntematon.

Kävi nimittäin niin, että syksyllä 2009 Susikoira Roi oli skeittaamassa Kontulan ostarilla ja törmäsi siellä lajitoveriinsa, jota kaduilla Erä-Koiraksi kutsuttiin. Ensisilmäyksellä nämä nelijalkaiset eivät toisistaan liiemmin välittäneet ja heidän välilleen yltyikin melkoinen skeittibattle. Susikoira Roi vanhana tekijänä näytti, miten kickflip kätsätään ja tailslide laitetaan nätisti curbiin. Erä-Koira ei voinut kuin ihmetellä ja lopulta taipua tunnustamaan tappionsa. Erä-Koira oli reilu ja rehti mies, niinpä hän nappasi dekkinsä kainaloon ja heitti Roille yläfemmat. Kämmenten läsähtäessä katu-uskottavaan tervehdykseen Erä-Koira totesi: "Sä oot ihan vitun jeppe." Tällä varsin yleisellä koirannimellä hän viittasi tietysti Roin eläinlajiin, mutta skeittilautojen kolistessa heidän ympärillään moni kuuli tuon lausahduksen hieman väärin. Myöhemmin tuosta väärinkuullusta lyriikasta kehittyi Erä-Koiran erehtymätön tavaramerkki.

Joulun lähestyessä ja lumen peittäessä kaupungin vaaleaan vaippaansa Roi vaihtoi skeittilaudan laskettelusuksiin ja paineli lähimäkeen. On sanomattakin selvää, että Roi oli suvereeni myös lumella ja omisti pian kaikki pääkaupunkiseudun rinteet ja mäet. Eräänä hämärtyvänä iltapäivänä innosta piukea Roi tyri kuitenkin hyppynsä Kivelän kaupunkistreetillä ja rikkoi ainoan suksiparinsa peruuttamattomasti. Tätä laskua Roi jäi katkerasti harmittelemaan, sillä elämä skeitti- ja suksipummina oli kuluttanut pankkitilin lähes nolliin, eikä uusiin varusteisiin ollut varaa.

Niin saapui jouluaatto ja myös Susikoira Roin kotona keräännyttiin perheen ja suvun voimin joulunviettoon. Varsinainen ylpeyden aihe oli perheen pienimpien päiväkodissa askartelema jouluseimi, tai pikemminkin sarja seimiä, jotka kuvasivat kristinuskon vapahtajan elämän ensivaiheita. Ainoa pulma oli se, että päiväkodin tädit olivat tehneet laskemissaan virheen, eikä Roin sisaruksille ollut riittänyt kipsiä enää siinä vaiheessa, kun seimiin olisi pitänyt valaa itse Jeesus-lapset. Kiperä pulma tosiaan, tuumi Roi, mutta ei lannistunut.

Kuten hyvin tiedetään, Roi on kätevä käsistään ja tänäkin vuonna hän oli leipaissut tuhdin satsin kotitekoista marsipaania. Valmiin taikinan hän oli muotoillut herkullisiksi marsipaaniomenoiksi, -enkeleiksi sekä -porsaiksi. Juuri marsipaanipossuista Roi sai loistavan ideansa. Muutamalla pienellä muutoksella niistä saisi oivat korvikkeet seimistä puuttuvalle messiashahmolle. Susikoira Roi kävi tuumasta toimeen muun perheen kummastellessa ympärillä, mitä se Roi taas oli saanut päähänsä.

Eipä aikaakaan, kun Roi oli askarrellut marsipaanista hämmästyttävän yhdennäköiset Joulun lapset ja hoivaavin tassuin asettteli ne paikalleen sisartensa valmistamiin seimiin. "Hurraa Roi, joulu on pelastettu!", ilakoivat muut. Kenenkään huomaamatta isä-Roi kantoi tuvan nurkkaan pitkän, erehdyttävästi laskettelusuksia muistuttavan lahjapaketin ja myhäili itsekseen. Erityisesti nyt Roin suorittaman urotyön jälkeen isästä tuntui hyvältä, että hän oli hoksannut alkutalven välinerikon ja päättänyt korjata asian näin joululahjan muodossa.

Mutta voi sitä naurun remakkaa, kun koko suku huomasi lähes yhtäaikaa, että Roi oli unohtanut jouluseimen uusille hahmoille sian saparot! Hysteerisen kikatuksen laannuttua yhteistuumin päätettiin, että saparot saisivat jäädä. Niistä tämä joulu todella muistettaisiin. Ja näin kävi, että edelleen, kun Susikoira Roin perhe ja suku kokoontuu yhdessä joulunviettoon, jossain vaiheessa aattoiltaa joku toteaa, että harva Jeesukset saparoi niin kuin saa sukset jepa-Roi!